Yeah, come on all of you, big strong men,
Uncle Sam needs your help again!

Tänään myönsin itelleni että mulla on ikävä. Ihan kauhee ikävä.

Tänään kävelin pitkän matkaa. Mulla oli aikaa ajatella. Mulla oli aikaa samaistua.

Tänään olin vihainen. Vihainen lähinnä itselleni, niin paljon että se sattui. Mutta se ei haittaa enää. Nyt olen taas onnellinen.

Tänään kuuntelin biisin joka merkitsi mulle ennen ihan hirveesti. Nyt se leijui koneen kajareista kauas kaukaisuuteen. Asiat muuttavat merkitystään.

Tänään kirjoitin keskenjääneen viestin eräälle. Ja luettuani sen tajusin, että minä en ole ensimmäinen. En todellakaan ole. Silti halusin lähettää sen. Haluan vieläkin.

Tänään päätin että paluu on parasta. Jos palaa, ei ole lopettanut mitään. Vihaan lopettamista.

Tänään oli täydellisen heinäkuun viimeinen päivä. The end. Oh no we should just make out instead lalala. (Juno >D)
Tykkään mun roolista, mun kuvasta tässä. Kiitoksia.